Villahaalarimarakatit osa 2

Talvella on aina kylmä, siksikin on hyvä olla villaista yllä. Nämä marakattikuvat ovat viime talvelta.

Malli Novitan lehdestä kevät 2016, lankoina Novitan Niitty 834 Kielo ja 802 Pioni. Hihat ja lahkeet neulottu ohjetta pidemmiksi.

 

 

Pikkuneidin myssyn ompeli käsin Miselle

Vanhoja vanhoja

Muistojen arkusta vanhoja vanhojen päiviä - vanhin jostain viime vuosituhannen lopusta. Ajalta, jolloin vielä vanhojen puvut olivat muuta kuin juhlamekkoja.

Rokokoon innoittama  viime vuosituhannen puolelta - satiinia ja pitsiä

 

Tämän vuosituhannen puolelta, kun mekoista alkoi muodostumaan juhlamekkoja - satiinia ja taftia

 

Kuvat ovat hieman utuisia, sillä kaikki ovat ajalta ennen digikameroita - siis valokuvia valokuvista.

 

 

Huivista keepiksi

Alkuperäinen idea vallan ihana niin kuin mallikin, niinpä kudoskelin huivin.

Novitan lehdessä Talvi 2009 oli hyvä ohje - ei ehkä ihan yksinkertaisin, mutta kun sen sisäisti niin sujui ihan mukiinmenevästi. Lankana Novitan Rose Mohair tummanpunainen.

Kuitenkin huivin käyttö ei sujunut niin kuin oletin, joten laitoin älynystyrät toimimaan. Tulin tulokseen, että keeppinä olisi enemmän tarvetta - varsikin viileinä päivinä töissä, kun villatakki olisi liian kuuma. Ei kun purkutöihin.

Samaa kuviota hyväksikäyttäen, vaikkakin yläosaa vähemmän kutoen sain kuin sainkin aikaan ihan mukava ja käyttökelpoisen keepin.

Keeppi

Löytyipä arkistosta lisää purettavaa - purkamatonta kerralla valmistunutta. Toimistotyöntekijälle lämmintä harteille. Kuvat edestä, takaa ja yksityiskohta.

Tuskailin myös, muistaisinko missä ohje ja mitkä langat. Onneksi löytyi niistäkin kuva: Me-lehti parin vuoden takaa, blingbling-lanka (muistaakseni kaksinkertaisena) sekä Ulrika-lankaa väri 89.

Toukkapussi

Joskus sitä saa jotain valmiiksikin asti, eikä aina vain laita lankaa solmuun ja kohta purkaa, kun ei olekaan tyytyväinen...

Toukkapussin ohjeita löytyy sieltä täältä nettimaailmasta - tässä on käytetty ess.fi -sivulta löytynyttä ohjetta. Toinen menee helmikuiselle pikkupojalle, ja toinen pussukka menee tulevalle maaliskuiselle serkkupojalle kuten myös junasukat.

Lankoina toukkapusseissa Novitan 7 Veikan Raitaa, vasemmanpuoleisessa vihreä/punainen/petroli 809, oikeanpuoleisessa vihreä/lime 834 (molempien valmistus ilmeisesti lopetettu) sekä molemmissa lisänä 7 Veikan viherpetrooli 133. Mallit ovat pidemmät ja alhaalta avonaiset, siksi vain yksi kerä (150 g) ei riittänyt. Junasukat Alpakka-lankaa.

Jakkaroiden uusi elämä

Välillä hieman kovempaa materiaalia: räystästipusta löytyi neljä puujakkaraa, melko huonokuntoisena kylläkin.

Feinin hiomakoneella lähti helposti ylimääräinen lakka ja huonompi pinta-aines pois. Tuossa alakuvassa pahimmin kärsineen jakkaran pintaa osittain hiottuna.

Valkoista maalia pohjalle ja vaaleansinistä päälle. Ja kuinka ollakaan - kun nämä neljä olivat maalatut, niin löytyi kaksi vähän parempikuntoista.

Uusi hiontakierros ja pohjamaalaus. Mutta ongelma oli, että vaaleansinistä ei ollut enää tarpeeksi. Löytyi kuitenkin vaaleanvihreää, ja vaaleansiniseen sekoitettuna siitäkin tuli ihan mukinmenevä väri. Ruuvien kiristys ja jakkarat ovat jälleen istumakelpoisia.

 

Sortin sakki

Sortin sakki syntyi Suomen suurimman joululahja -keräyksen innoittamana. Ja voi pojat, kun nämä kertoivat kaikenlaista tekemisvaiheessa.

Vekkuli ja Isoveli

 Ensin syntyi Isoveli, sellainen hiljainen, mutta mukavan luonteinen kaveri - aina tietää mikä on oikein ja mikä on väärin.  Ja sitten Vekkuli - aikasmoinen velikulta, aina kujeet mielessä. Korvatkin kertovat, jotta nyt tulee vekkulia juttua.

Vilkastus ja Pikkuveli

 Vilkastus oli pienenä tosi vikkelä: putosi pienenä pöydältä ja jalka vähän vääntyi, mutta kuulemma edelleenkin melkoinen menijä - vain sekunnin hitaampi kuin ennen. Ja Pikkuveli ujolainen, mukava pikku menninkäinen.

Nämä poijjaat pyysin laittamaan Tayssin lastenosastolle - olisi mukava kuulla, löysivätkö perille.