Kannet bujolle ja tasku kynille

Bujoilu eli bullet journalin eli omatekoisen kalenterin pitäminen on mielenkiintoista - itsekin siihen hurahdin pienen kokeilun jälkeen. Tuli ihan muistona mieleen, kun kouluvihkojen reunoihin piirreltiin kukkia, eläimiä ja muita pikkukuvioita. Puhumattakaan siitä, että jospa nyt muistaisi tehdä kaiken, minkä oli suunnitellut.

Kannet tietysti piti tehdä itse - visa ei suostunut vinkumaan. Nahkavuodan löysin Ideaparkin yläkerran Eurokankaasta ja nahkavärin (Viva Color Up 905 Bronze) alakerran Sinellistä. Lisäksi tarvikkeita sieltä sun täältä: omista varastoista pyöreää ja leveää kuminauhaa, decoupage-liimaharsoa, vuorikangasta, jokamiehen lakanakangasta, maitoliimaa ja Motonetistä kutistesukkaa. Kalenterikirjanen A5 kokoinen Leuchtturm1917.

 

 

Ihan käyttökelpoiset kansista ja kynätaskusta tuli, mutta kuinka ollakaan - ehkä liian kapoinen kahdelle tai kolmelle kalenterikirjalle. Seuraavaa suunnitelmissa.

Villahaalarimarakatit osa 2

Talvella on aina kylmä, siksikin on hyvä olla villaista yllä. Nämä marakattikuvat ovat viime talvelta.

Malli Novitan lehdestä kevät 2016, lankoina Novitan Niitty 834 Kielo ja 802 Pioni. Hihat ja lahkeet neulottu ohjetta pidemmiksi.

 

 

Pikkuneidin myssyn ompeli käsin Miselle

Vanhoja vanhoja

Muistojen arkusta vanhoja vanhojen päiviä - vanhin jostain viime vuosituhannen lopusta. Ajalta, jolloin vielä vanhojen puvut olivat muuta kuin juhlamekkoja.

Rokokoon innoittama  viime vuosituhannen puolelta - satiinia ja pitsiä

 

Tämän vuosituhannen puolelta, kun mekoista alkoi muodostumaan juhlamekkoja - satiinia ja taftia

 

Kuvat ovat hieman utuisia, sillä kaikki ovat ajalta ennen digikameroita - siis valokuvia valokuvista.

 

 

Huivista keepiksi

Alkuperäinen idea vallan ihana niin kuin mallikin, niinpä kudoskelin huivin.

Novitan lehdessä Talvi 2009 oli hyvä ohje - ei ehkä ihan yksinkertaisin, mutta kun sen sisäisti niin sujui ihan mukiinmenevästi. Lankana Novitan Rose Mohair tummanpunainen.

Kuitenkin huivin käyttö ei sujunut niin kuin oletin, joten laitoin älynystyrät toimimaan. Tulin tulokseen, että keeppinä olisi enemmän tarvetta - varsikin viileinä päivinä töissä, kun villatakki olisi liian kuuma. Ei kun purkutöihin.

Samaa kuviota hyväksikäyttäen, vaikkakin yläosaa vähemmän kutoen sain kuin sainkin aikaan ihan mukava ja käyttökelpoisen keepin.

Keeppi

Löytyipä arkistosta lisää purettavaa - purkamatonta kerralla valmistunutta. Toimistotyöntekijälle lämmintä harteille. Kuvat edestä, takaa ja yksityiskohta.

Tuskailin myös, muistaisinko missä ohje ja mitkä langat. Onneksi löytyi niistäkin kuva: Me-lehti parin vuoden takaa, blingbling-lanka (muistaakseni kaksinkertaisena) sekä Ulrika-lankaa väri 89.

Toukkapussi

Joskus sitä saa jotain valmiiksikin asti, eikä aina vain laita lankaa solmuun ja kohta purkaa, kun ei olekaan tyytyväinen...

Toukkapussin ohjeita löytyy sieltä täältä nettimaailmasta - tässä on käytetty ess.fi -sivulta löytynyttä ohjetta. Toinen menee helmikuiselle pikkupojalle, ja toinen pussukka menee tulevalle maaliskuiselle serkkupojalle kuten myös junasukat.

Lankoina toukkapusseissa Novitan 7 Veikan Raitaa, vasemmanpuoleisessa vihreä/punainen/petroli 809, oikeanpuoleisessa vihreä/lime 834 (molempien valmistus ilmeisesti lopetettu) sekä molemmissa lisänä 7 Veikan viherpetrooli 133. Mallit ovat pidemmät ja alhaalta avonaiset, siksi vain yksi kerä (150 g) ei riittänyt. Junasukat Alpakka-lankaa.

Jakkaroiden uusi elämä

Välillä hieman kovempaa materiaalia: räystästipusta löytyi neljä puujakkaraa, melko huonokuntoisena kylläkin.

Feinin hiomakoneella lähti helposti ylimääräinen lakka ja huonompi pinta-aines pois. Tuossa alakuvassa pahimmin kärsineen jakkaran pintaa osittain hiottuna.

Valkoista maalia pohjalle ja vaaleansinistä päälle. Ja kuinka ollakaan - kun nämä neljä olivat maalatut, niin löytyi kaksi vähän parempikuntoista.

Uusi hiontakierros ja pohjamaalaus. Mutta ongelma oli, että vaaleansinistä ei ollut enää tarpeeksi. Löytyi kuitenkin vaaleanvihreää, ja vaaleansiniseen sekoitettuna siitäkin tuli ihan mukinmenevä väri. Ruuvien kiristys ja jakkarat ovat jälleen istumakelpoisia.